lauantai 27. tammikuuta 2018

Alku.

yksi

kaksi

kolme

Kirjoita.
Sana
Lause
virke
kappale

Ajatuksia ajatusten perään.
Siitä on hyvä aloittaa.

Alusta.



maanantai 4. huhtikuuta 2016

Jokin puoli minusta ei kuole ikinä. Ei taukoile. Ei vedä välillä henkeä. Se porskuttaa eteenpäin jäätävällä voimalla ja pilkistää esiin kun sitä vähiten odottaa.(eli yöllä, kun yritän nukkua)

Se on se haaveilijapuoli minusta. Se joka näkee kaikessa mahdollisuuksia ja uusia tilaisuuksia. Hylätyissä esineissä jotain kaunista ja myrskyssä sen voiman. Se tunkee päähän jatkuvalla syötöllä uusia ideoita ja ajatuksia ja suunnittelee aina uutta projektia.

Välillä toivoo, että se olisi hiljaa ja rauhassa vähän aikaa. Vaikka öisin kun yritän nukkua. Ja se olisi saanut hiljentyä helmikuussa, kun makasin halvaantuneena leikkauksen jäljiltä sairaalavuoteessani.

Mutta toisaalta. Jos se olisi silloin hiljentynyt, en olisi nyt tässä. Makaisin edelleen siinä sängyssä. 20160403_215604

sunnuntai 27. joulukuuta 2015

27.12.2015

Ja niin minä toivon
pääseväni ilmapallomereen
puhaltelevani vielä saippuakuplia kanssasi
niin minä toivon näkeväni Japanin
leipovan yhtä hyvin kuin äiti
kirjoittavan vielä sen runokirjan
ja muutaman lastensadun
toivomalla toivon valkoista joulua
ja valokuvaajan ammattia
omaa taidenäyttelyä
vielä joskus kerään rahaa hyväntekeväisyyteen
kyllä minä vielä joku päivä vietän kivuttoman vuorokauden
tulen vielä tuntemaan oloni kepeämmäksi
ihmiset tulevat käyttämään suunnittelemiani vaatteita
ja ostavat maalaamiani tauluja
jonain päivänä minua pyydetään kummiksi
tulen viettämään iltoja hyvässä seurassa
järjestelen juhlia
ja ihmiset pitävät minusta




DSC_0414

torstai 3. joulukuuta 2015

28.11.2015
Muut kyselivät mille naurat
"Hennan naurulle"
Tuntuu niin hyvältä nauraa

ja tartuttaa se muihin


29.11.2015 laitoit viestiin sydämen.

30.11.2015
Makaan sairaalassa. 
Ensimmäistä kertaa olit mukanani täällä. 
Olit suureksi avuksi.
 Miten kiitollinen olenkaan sinusta

1.12.2015
Kävit kahdesti luonani. Toivoin vain pääseväni mukaasi. Helpotit taas elämääni ja toit tarvittavia tarvikkeita. Lisäksi lahjan. Puristan sitä nyt kädessäni ja toivon unta ja parempaa huomista.


2.12.2015
Mitään mukavampaa kuin astua ulos sairaalasta ja huomata valkea maa?
Ei tällä hetkellä.

tiistai 17. marraskuuta 2015

17.11.2015

JKO - Teatterikoulutus
Maan päällä paikka yksi on




Miksi minä kirjoitan kymmeneltä illalla tiistaina?




Sängystäsi oli vaikea lähteä, sänkyyni on vaikea palata
Nukahdin eilen aikaisin, 
(vaikka kuinka väitin etten ole väsynyt)
heräsin aamuyöstä valvomaan





Joskus ihmisen mieli on pohjaton kaivo
Miettii miksi kävi niin
Mikä tarkoitus tälläkin taas oli
Miksi ei muista mitään





Mieli haparoituu pikku hiljaa
asioita muistaa vain kuvien ja toisten ihmisten avulla
mielettömän pelottavaa
Mutta samaan aikaan lohdullista
myös ne asiat, joita ei halua enää ikinä kokea uudestaan unohtuvat.
Saatan silti haluta mieluummin muistaa



Kuume älä nouse korkeammalle